Kääntäjä on kielen ammattilainen. Oletko sinä sellainen – vai oletko vielä opiskelemassa kääntäjäksi? Tiesitkö, että voit tehdä opintojen ohessa töitä kevytyrittäjänä? Oman yritystoiminnan ohessa saat hyvää työkokemusta ja luotua suhteita tulevaa ammattiasi varten. Jos vasta haaveilet kääntäjän työstä, sinunkin kannattaa pysyä mukana. Perehdymme seuraavaksi kääntäjän ammattiin ja työskentelymahdollisuuksiin. Joku voi joskus ajatella, että työssään kielenkääntäjä vain kääntää tekstin, mutta se ei aivan pidä paikkaansa. Kääntäjän työ voi olla paljon muutakin. Kääntäjän työ onnistuu myös päätyön tai opiskelujen ohessa kevytyrittäjänä. Kääntäjän perustehtävänä on kääntää vieraskielistä tekstiä omalle äidinkielelleen – tai toisinpäin. Hän voi olla erikoistunut yhteen tai useampaan kieleen. Ammatissa tarvitaan kielitaidon lisäksi myös luovuutta, yhteistyötaitoja ja omatoimisuutta. Kääntäjä voi kuitenkin tehdä muunkinlaista työtä kuin kirjoitetun tekstin kääntämistä. Hän voi olla esimerkiksi opetustehtävissä. Työpaikkoja kääntäjille on käännöstoimistojen lisäksi muun muassa yrityksissä ja valtiolla. Moni kääntäjä tekee töitä myös itsenäisenä yrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Auktorisoitu kääntäjä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Helpompia käännöstöitä voi kuitenkin tehdä myös muutoin kieliä taitavat ja kääntäjiksi opiskelevat. Yliopistoissa kääntämistä ja tulkkausta voi opiskella muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Joensuussa. Tutkintonimike ylemmässä korkeakoulututkinnossa on filosofian maisteri. Jos haluaa saada oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä, siihen pitää hakea oikeus opetushallituksen yhteydessä toimivalta auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnalta. Auktorisoiduksi kääntäjäksi hyväksyttävän tulee olla luotettavaksi tunnettu täysi-ikäinen henkilö. Hakijan kotikunta tulee olla Suomessa, tai hänellä pitää olla vakinainen asuinpaikka Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Hakijan pitää myös olla suorittanut auktorisoidun kääntäjän tutkinnon. Kääntäjän työ voi olla monenlaista. Käännettävät tekstit voivat vaihdella elokuvien tekstityksistä kodinelektroniikan käyttöohjeisiin. Kääntäjä voi myös olla erikoistunut joko yhteen tai useampaan kieleen. Kun kääntäjä työkseen kääntää tekstin, hän on useimmiten asiatekstikääntäjä. Kääntäjä voi halutessaan tarjota myös konsulttipalveluja. Tämä onnistuu esimerkiksi oman erikoisalan terminologiaan liittyvissä käännöstehtävissä. Kääntäjän toimenkuvaan voi kuulua myös kielentarkistukseen liittyviä tehtäviä tai erilaisten tekstien toimittamista. Moni kääntäjä tekee töitä myös itsenäisenä yrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Kääntäjä voi tehdä työtään myös av-kääntäjänä. Tällöin hän työskentelee audiovisuaalisten medioiden parissa. Tällaisia medioita ovat muun muassa televisio-ohjelmat, elokuvat sekä dvd- ja videojulkaisut. Tällaisessa työssä kääntäjän työ kohdistuu selostuksiin, tekstityksiin ja dubbaukseen, joka on jälkiäänitystä. Myös opetustehtävät voivat kuulua kääntäjän työnkuvaan. Yliopistossa kääntämisen ja tulkkauksen opettajat kouluttavat tulevia tulkkeja, kääntäjiä ja muita kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijoita. Kun kääntäjä tekee konkreettista käännöstyötä, siihen kuuluu keskeisesti tiedonhaku. Kääntäjä hankkii tietoa erilaisista lähteistä, muun muassa arkistoista ja kirjastoista kuin myös hakuteoksista ja sanakirjoista. Tietoa voi hakea nykyään usein myös erilaisista sähköisistä lähteistä kuten internetistä. Kääntäjän keskimääräinen kuukausipalkka yksityisellä sektorilla on 3 386 euroa. Keskipalkka perustuu vuoden 2020 palkkatietoihin. Kääntäjän palkkaan vaikuttavat mm. hänen Tehdessäsi kääntäjän töitä kevytyrittäjänä voit itse vaikuttaa palkkaasi sekä työn määrään.
Näin teet kääntäjän töitä kevytyrittäjänä.
Millainen koulutus kääntäjällä on?
Millaista kääntäjän työ on?
Mikä on kääntäjän palkka?
Kiinnostaisiko myös nämä?
Lukuaika < 1 min
Lue tästä
"; var fillPost = function (element, post) { var link = element.querySelector("a[class*='-post-item']"); var title = element.querySelector("[class*='-item__title']"); var name = element.querySelector("[class*='-item__name']"); var date = element.querySelector("[class*='-item__date']"); var img = element.querySelector("[class*='-item__img']"); var desc = element.querySelector("[class*='-item__desc']"); var summary = element.querySelector("[class*='-item__summary']"); var minRead = element.querySelector("[class*='-item__n-min-read']"); if(link) link.setAttribute("href", post.absoluteUrl); if(title) title.innerText = post.name; if(name) name.innerText = post.blogAuthor.fullName; if(date) date.innerText = formatBlogDate("fi",post.publishDateLocalized); if(img) img.style.backgroundImage = pwr.style.getRetinaImageUrl(post.featuredImage, 500); if(minRead) minRead.innerText = pwr.hs.format("Lukuaika %s min", pwr.string.getReadTimeMinutes(pwr.string.removeHtmlTags(post.postBody))) ; var summaryContent = post.postSummary ? post.postSummary: ""; summaryContent = pwr.string.removeHtmlTags(summaryContent); summaryContent = pwr.string.removeLineBreaks(summaryContent); summaryContent = summaryContent.trim(); summaryContent=pwr.hs.truncate(summaryContent, 128); if(desc) desc.innerText = summaryContent; if(summary) summary.innerText = summaryContent; }; var buildPosts = function(blog_posts) { var result = ""; blog_post.forEach( post => { var postElement = document.createElement("div"); postElement.innerHTML = template; fillPost(postElement, post); result+= postElement.innerHTML; }); return result; }; var refreshBlog = function() { setTimeout(() => { pwr.blog.adjustPostItemHeight(); pwr.effect.threeD.refreshAll(); }, 50); }; if( document.readyState == 'complete') { refreshBlog(); return buildPosts(blog_post); } else { // Wait till dependencies are loaded var postTargetID = "blog-post-preview-target"; window.addEventListener('load', () => { // fill target element with blog content var postTarget = document.getElementById(postTargetID); if(postTarget) { postTarget.outerHTML = buildPosts(blog_post); } refreshBlog(); }); // return a placeholder return "
"; } }
